Ilmastonmuutos

Termillä ilmastonmuutos tarkoitetaan nykyisin ihmisen toiminnasta johtuvaa, ilmakehän lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuvaa globaalia ilmaston lämpenemistä. Ilmastonmuutos on merkittävä pitkän aikavälin muutos globaalissa tai paikallisessa ilmastossa. Muutokset voivat tapahtua esimerkiksi sadannoissa, lämpötiloissa ja tuulikuvioissa. Ilmastonmuutos voi aiheutua tapahtumista, jotka liittyvät muun muassa merien lämpömekanismeihin, maapallon rataan, mannerlaattojen liikkeisiin, Auringon aktiivisuuteen, vulkaaniseen toimintaan, asteroiditörmäyksiin ja viime aikoina myös ihmisen toimintaan.

Ilmastonmuutosta aiheuttavat tekijät 

Maan ilmastoa muuttavat sisäiset, kuten ulkoisetkin tekijät. Ulkoisia reaktioita ovat esimerkiksi tapahtuvat muutokset auringon aktiivisuudessa, maapallon kiertoradassa  tai akselissa. Vulkaaniset päästöt ja ihmisen toiminnasta johtuvat toiminnat ( fossiilisten polttoaineiden kulutus ) ovat puolestaan maapallon sisäistä toimintaa. 

 Ilmaston sisällä tapahtuvat muutokset

Säästä puhuttaessa sitä voidaan pitää kaoottisena eli vaikeasti ennustettavana. Ilmasto eli sään keskiarvo on kuitenkin ollut havaintojen valossa suhteellisen vakaa aivan viime aikoihin asti. Ilmastoon lukeutuvat keskilämpötila, sadanta, aurinkoisten päivien määrä ja lukuisat muut mitattavat suureet.

Maan ympäristössä tapahtuu kuitenkin muutoksia, jotka voivat vaikuttaa ilmastoon. Esimerkiksi jäätiköiden kasvu ja pieneneminen aiheuttavat sekä luonnollista vaihtelua, että vahvistavat ulkoisia pakotteita. Toisaalta meri-ilmakehäjärjestelmän muutokset voivat aiheuttaa voimakkaita muutoksia. Merien vaikutus ilmastoon liittyy monilta osin niiden suureen lämpökapasiteettiin ja kykyyn kuljettaa energiaa. 

Ihmisen vaikutus 

Nyt käynnissä oleva ilmastonmuutos on seurausta ihmisen omasta toiminnasta. Tutkijoiden mukaan maapallon keskilämpötila tulee nousemaan ihmiskunnan toimien johdosta vuoteen 2100 mennessä todennäköisesti usealla celsiusasteella jatkaen nousuaan useita vuosisatoja. Nykyinen konsensusarvio vuodelle 2100 on n. 1,5–6 °C.  Nykyisellä kehityksellä ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuus tulisi lähes kolminkertaistumaan nykyisestä. Jos ilmastonmuutos halutaan pitää aisoissa, teollisuusmaiden päästöjen olisi pudottava nopeasti, ja teollistuvien kehitysmaittenkin olisi hillittävä tehokkaasti päästöjensä kasvuvauhtia.

Ilmaston lämpeneminen johtuu ennen kaikkea ilmakehän hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduulipitoisuuksien sekä troposfäärin otsonipitoisuuksien noususta. Pienhiukkasten eli aerosolien vaikutusta pilvisyyteen on vaikea arvioida tarkasti, mutta nykytiedon valossa pienhiukkasilla olisi voimakas ilmastoa viilentävä nettovaikutus, joka on huomioitu ilmastomalleissa ja -ennusteissa. Pienhiukkasten suhteellinen ilmakehää viilentävä vaikutus vähenee kuitenkin jatkuvasti. Tämä johtuu siitä, että kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä kasvaa voimakkaasti ja näillä kaasuilla on huomattavasti pidempi elinkaari kuin pienhiukkasilla.

Biosfäärin vaikutus

Kasvillisuus menestyy pääsääntöisesti hyvin hiilidioksidipitoisessa ilmassa, koska kasvit tarvitsevat hiilidioksidia yhteyttämiseen. Uusimmat tutkimukset asettavat kuitenkin kyseenalaiseksi kasvillisuuden rehevöitymisen nettovaikutuksen. Tämä johtuu siitä, että ilmaston lämmetessä maaperään varastoitunut hiili alkaa hajota lisäten ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta entisestään. Lisäksi on merkkejä lämpenevien pohjoisten soiden (Siperia, Alaska, omalta pieneltä osaltaan myös Suomen Lappi) lisääntyvästä hiilidioksidin- ja metaanintuotannosta, josta saattaa muodostua tulevaisuudessa hyvinkin oleellinen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kohottaja.

Sisäilmaongelmat

Kosteus vois käynnistää rakenteessa mikrobikasvun. Vaurioituneesta rakenteesta voi siirtyä sisäilmaan mikrobien aineenvaihduntatuotteita tai hiukkasia. Sisäilmaongelmat syntyvät useimmiten kosteus- ja homevaurioista. Home lisääntyy itiöiden avulla.

Home saastuttaa hengitysilmaa ja altistaa ihmisen mm. hengitystie- ja keuhko sairauksille, mutta kaikki eivät kuitenkaan saa hengitystie- ja keuhko-oireita. Oireet voivat laajentua myähemmin yleisoireiluksi tai sairastumiseksi. Yleis-, neurlogis- ja keskushermosto-oireita ovat esimerkiksi. lihasnykinät, kuumeilu ,voimakas väsymys, muistihäiriöt, oppimisvaikeudet, pahoinvointi, virtsatieoireilu, tuntohäiriöt ja silmien kutina ja punoitus. On siis tärkeätä ennaltaehkäistä ja korjata vaurioita, jotta seuraukset siitä olisi ihmiselle mahdollisemman pienet.

Sosiaalisen median uhat terveydelle

KIUSAAMINEN­

Kiusaaminen vaikuttaa ihmisen henkiseen hyvinvointiin

ja yksilön mielenterveyteen. Sosiaalisessa mediassa tulee

hyvin usein ilmi tapauksia nuorten itsemurhista

nettikiusaamistapausten yhteyksissä, kun ihmiset voivat

anonyymina kommentoida ja arvostella toista.

LIIKAA  RUUTUAIKAA – LIIAN VÄHÄN LIIKUNTAA

Moni nuori viettää yhä enemmän aikaa sosiaalisessa mediassa.

Kännykkä on kätevin väline olla yhteydessä someen,

joten tämä mahdollistaa sinne pääsyn jatkuvasti,

sillä älypuhelin on aina mukana.

Suuri ruutuaika vie tilaa liikunnalta ja nukkumiselta

– mikä on tärkeää nuoren kasvulle ja kehitykselle.

MAINOKSET

Mainoksissa on hyvät ja huonot puolensa. Yksi huonoimpia

 on mainosten ja kuvastojen langan laihat mallit, jota naiset

 ihannoivat ja haluavat tulla vähäravittujen ja lähes anorektikkojen

mallien kaltaisiksi. Nuoret hakevat itseään, joten tämä voi vaikuttaa

hyvin paljon heihin.

OTETAAN HUONOA ESIMERKKIÄ

Some on oivallinen väylä ottaa mallia tunnettujen henkilöiden

toimista. Näin heitä pidetään roolimalleina, eikä heidän virheitäkään

 katsota pahalla. 

VUOROVAIKUTUSTAIDOT HEIKKENEVÄT

Sosiaalisella medialla on vaikutusta ihmisen sosiaalisiin taitoihin.

Some vähentää ihmisten välistä kanssakäymistä ja jos ei pääse

viestipiireihin, on ulkopuolinen oikeassa elämässäkin.

Myös kavereiden väliset keskustelut huoneesta

toiseen tapahtuvat nykyään kännykän välityksellä,

sillä ei jakseta liikkua edes lyhyitä matkoja.

Ravinnon uhkat terveydelle

Miksi pikaruoka on haitallista?

Vaikka useimpien mielestä pikaruoka onkin hyvää, se aiheuttaa useita terveydellisiä haittoja. Se voi muun muassa johtaa lihavuuteen, kolesteroliarvojen nousemiseen ja korkeaan verenpaineeseen. Pikaruoka on viime vuosina yleistynyt paljon. Tähän vaikuttaa myös monimuotoinen pikaruokien mainonta mediassa. Jos pikaruokaa syö jatkuvasti, pelkästään muutama annos viikossa saattaa johtaa vakaviin terveydellisiin haittoihin pitkällä aikavälillä.
       Pikaruoka sisältää usein paljon suolaa ja epäterveellisiä rasvoja. Nämä eivät ole ihmiselle hyväksi. Pikaruoka sisältää erittäin vähän ihmiselle tärkeitä ravintoaineita. Esimerkiksi vitamiinien saanti vähenee. Ravintoaineiden vähäinen saanti heikentää vastustuskykyä huomattavasti, mikä puolestaan altistaa erilaisille sairastumisille.

Lisäaineita kannattaa välttää

Nykyisin Suomessa yhä useampi ruoka sisältää lisäaineita. Lisäaineilla ei saa peittää elintarvikkeessa olevaa virhettä. Lisäaineryhmä, joka ei paranna ruoan säilyvyyttä, on useimmissa tapauksissa haitallinen terveydelle. Vaikka kaikki lisäaineet eivät olekaan haitallisia, ne voivat silti aiheuttaa yliherkkyysoireita sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Tutkimuksissa on todettu, että lisäaineiden yhteisvaikutus on moninkertainen verrattuna yksittäisiin lisäaineisiin.
       Yleisimmät lisäaineiden haitat ovat yliherkkyysoireita. Esimerkiksi aspiriinille yliherkät voivat reagoida säilöntäaineina käytettyihin happoihin. Astmaatikollehankalia säilöntäaineita taas ovat rikkidioksidi ja sulfiitit. Jotkut voivat oirehtia myös makeisten atsoväreistä.
       Lisäaineen käyttö elintarvikkeissa on kielletty, mikäli sitä ei mainita säädöksissä. Lisäaineet merkitään elintarvikepakkauksissa ns. E-koodilla.